Pikku hiljaa paranee....

Tänään sitten on aamu vietetty tiukasti koirien kanssa. 8:30 aloitin lenkkeilyn Nanon kanssa ja jatkoin siitä isojen koirien kanssa tunnin alkulämppärilenkille. Siitä hallille tekemään kunnon reenit ja loppuun vielä tunnin loppuverra. Kotona klo 13...

Tein muutaman esteen radan, jossa tuli sitten monenmoista ohjausta ja erityisesti tarkoitus oli saada koira itsenäisesti suorittamaan hieman kauempanakin ohjaajasta. Ja se todella onnistui!

EVE

Even kanssa alku ei sinällään tuottanut ongelmia. Olin hyppyjen vasemmalla puolella ja otin välistä puolivalssilla. Välistävetoon Eve kääntyi tosi mainiosti, kunhan muistin kunnolla katkaista linjan. Kerran tuli 4 hypyn väärään suuntaan kun en lainkaan katkaissut linjaa. 5 putkeen lähetys onnistui mitä mainioimmin. Välistävedon jälkeen pienellä liikkeellä tuettuna Eve lähti todella hyvin putkeen. Vain ekalla kerralla vilkaisi minusta varmistuksen! En edes ohittanut 4. hypyn linjaa, vaan Eve irtosi upeasti putkeen! JEEEEE! (Kiitos Pete! Tätä on harjoiteltu)

Suoran linjan kutsuin edestä 6. ja 7. hypyn välistä ja 8. käänsin takanaleikaten 9. hypylle. Ei mitään ongelmaa. Etäisyys sai kasvaa tosi reilusti eikä Eve edes vilkaissut miuta päin. Ekalla kerralla jatkoin 10. suoraan putken toiseen päähän, sillä halusin kokeilla lähetystä periaatteessa 6. 7. 4. hypyille. Eve meni tosi hyvin ja vauhdilla putkeen ja tuli samoin ulos. Otin aika läheltä putken päätä Even mukaan ja lähetin 7. hypylle siten etten ylittänyt 6. hypyn linjaa. Eve kääntyi puolessa välissä vilkaisemaan miuta, mutta kun ohjaus vei eteenpäin ja käsky vielä tuki, lähti kuin lähtikin upeasti hypylle! Aivan mahtava pikku otus!

Toisella kierroksella otin piirroksen mukaisen radan jolloin kympiltä jatkoin päällejuoksuna eteenpäin ja lähetin siitä putkeen. Tällä puolella 13. 14. hypyt tuottivat sitten vähän enemmän ongelmia. Oletan sen johtuvan puomin huokutuksesta, mikä oli suoraan putkesta tultaessa houkuttimena. Kutsuin Eveä nimeltä, jolloin se hieman hidasti eikä tullutkaan samalla raivolla kuin toisesta päästä tultaessa. Tämän vuoksi Evellä ei ihan usklallus riittänyt lähteä kiertämään 14. hyppyä vaan se kääntyi takaisinpäin. Toisaalta voi olla että itsellä tuli hieman hyvän olon tunnetta ja kiirettä jolloin oma ohjaus käänsi liian aikaisin tuen hypyltä pois, jolloin Eve kääntyi mukaan. Pienellä saatolla meni sitten mainiosti. Kerran jätin kutsumatta nimellä jolloin Eve meni puomille.

Kaikkiaan Evellä oli tosi hyvä into tehdä ja tuntuu että luotto ohjaukseen kasvaa kokoajan kun vain saan itse pidettyä sen kasassa. Ja kuten Pete on miulle niin monesti sanonut: Oma kiire katoaa kun pistää koiran tekemään töitä...

JEKKU

Jekulle rata tuotti sitten huomattavasti enemmän haasteita. 3. ja 4. hypyn välistäveto oli tosi vaikea saada pysymään pienenä. Jekku valui sen tein melkein mitä vain. Kokeilin pientä vekitystä, niistoa ja voimakasta kokoomista (kääntyi ennen hyppyä! Se siis toimii. Pitää vain vahvistaa hyppyä). Paras kuitenkin oli onko se sitten poispäinkäännös vai takanaleikkaus, mutta kuitenkin se, kun menin oikeata puolta. En olisi ihan heti uskonut, että se toimisi Jekulla parhaiten! Tosi hyvä opetus itselleni. Lähetys putkeen sitten toimi ok. Jekku ei lähtenyt putkeen sellaisella raivolla kuin haluaisin, mutta ei se ole oikein koskaan ampunut täysillä. Suora meni ihan mukavalla vauhdilla ja 8. hypyltä otin takaa leikaten kierron. 9. hyppy valui aika pitkälle, jolloin 01. hypylle ja päällejuoksuun Jekku tuli aika vahvasti hyppyä kohti. Yritin katkaista linjan aikaisemmin, jolloin Jekku kääntyi ennen hyppyä. Kyllä se reagoi hyvin ohjauksiin, kun joku vain osaisi ohjata! Tästä tulikin sitten pieni ongelma, kun Jekku alkoi ennekoimaan käännöstä. En meinannut saada sitä hyppäämään hyppyä millään. Jouduin saattamaan tosi pitkälle ennenkuin sain sen uskomaan ettei tarvitsekaan kääntyä niin aikaisin! :D Tämä on Jekulle niiiin tyypillistä....

Tässä vaiheessa Jekun vauhti alkoi hieman hyytyä enkä ottanut loppua enää sen kanssa, jottei jää vääräää mielikuvaa vauhdista. Otin vain putkeen menon ja siitä hypyn, josta pallo palkaksi. Näin sain loppuun vauhdikkaan pätkän mistä palkata.

Ihan ok fiilis jäi Jekunkin tekemisestä. Vähän sen kanssa on enemmän haasteita, koska vanhat tavat painavat niin pahasti, mutta eiköhän tämä tästä....

Loppuun otin molempien kanssa kaksi puomia. Ensin Even kanssa, jolloin Jekku oli ovessa kiinnin odottamassa ja keräämässä kierroksia. Eve meni todella hyvin ja kovaa. En ole vielä saanut 2 on 2 off- kontaktia reenattua siihen vaiheeseen, että toisin sen halliin, vaan tein namialustalla. Josko muistaisi edes ekassa kisa startissa... No ainakin kävi tällä kertaa syömässä namit ja pää pysyi koko matkan hyvin alhaalla...

Jekku oli sitten kerännyt niin hirveät kierrokset, etten muista milloin se olisi viimeksi tehnyt niin nopeita kontakteja! Ja pysähtyi aivan loistavasti! Ainakin tämä näyttää olevan kunnossa!

Sami