Jekulla oli intoa. Siinä varmaankin kaikki tarvittava sen osalta... ;)
Eka rata oli helpohko. Kuten puhelimessa jutustelin Mariannelle ymmärrän Satun kommenttia:"V...tuttaa oikein kun harjoitellaan kaikkia s..tanan kuvioita ja sit p....kele on jotain v..tun ratoja joissa on vaa joku yks h...vetin valssi..." ;) Eli juurikaan ei ohjauksia tarvittu. Melkoista luukuttamista vain..
Mietin 2 hyppyä ottaisinko siihen niiston, jotta saisin koiran kääntymään tiukasti. Päädyin kuitenkin siihen ettei tarvitsisi, sillä Eve kääntyy muutenkin niin hyvin. Eli pyörin ekat 5 estettä keskellä ja lähetin puomille. Toimi. Puomin päästä hain kädellä vetäen jolloin Even kuono pysyi alhaalla ja se otti hyvin kontaktin. Siitä putkeen viennissä tein jotain aivan ihmeellistä ja tuntui että olin ihan ulkona. Eve vilkuilikin miuta että mihin sie haluat miun menevän? Ja vienti on aivan suora, kun vain linjasi oikein... No putkesta 8 kautta ysille johon otin niisto-sokkarin. Ja kun halusin pienen kurvin niin suhautin... Ja minkähän takia!?! Koiralle joka kääntyy pirun hyvin! No seuraus oli se että Eve pysähtyi ennen hyppyä kysymään että mitä tuo nyt tarkoitti? Noo siitä tuuppasin yli ja arvoin sainko kiellon vai en. Onneksi Sisko oli kiltillä tuulella eikä rankaissut miuta..
Kepit Eve meni loistavasti. 11-12 kierto ei tuottanut vaikeuksia ja A oli hyvä. Jatkoin hypyn kautta putkeen ulkokautta kun suora linja oli. Sitten keksin jostain mennä katkaisemaan linjaa ja ohjata 16 vasemmalta puolelta. No enhän mie sinne ehtinyt vaan olin niin koiran tiellä kun vain olla ja voi. Eve taas odotteli että mitäs nyt sitten pitäisi tehdä? Ja hirveällä vedolla paniikissa vedin Even miltein hypyn ohi, josta linja sitten tuli melko hassuksi seuraavaan putkeen. Onneksi Eve sen korjasi. No tästä sitten maalisuora meni sentään sujuvasti...
Tuloksena oli nollavoitto, mutta ohjaaja oli kyllä tosi nolla..
Jekun tullessa vuoroon keräsin itselleni ja Jekulle kunnolla kierroksia. Niin kunnolla että unohdin että miulla on hieman erilainen koira tällä kertaa. Nyt kun se niisto olisi pitänyt tehdä 2 hypylle niin Enhän minä sitä sitten tehnyt. Jekku ampui lähdöstä suoraan ja kun ohjaaja on harjoitellut lähettämistä niin lähetti tästä sitten kakkoshypylle kunnon huitaisulla ja Jekku ampui melkein kepeille. Jäi vain katselemaan että minnehän se ohjaaja katosi? No sieltä kolmosen takaahan sitä heilutettii josko koira löytäisi tiensä takaisinpäin. No tuli sitten kunniakierroksen kautta ja puomille asti meni sujuvasti ja vauhdilla. Niin vauhdilla että loikkasi kontaktin! Koskahan viimeksi? No eipä siinä ainakaan ohjaaja tukenut koiraa kun puomin päähän tultaessa otti kunnon kiihdytyksen eteenpäin... No ei kestänyt...
Putkeen meni taas hienosti ja niisto-sokkari meni ihan mukavasti. Samoin kepeissä oli hyvä vauhti. 11 kokeilin josko koira menisi 12 ilman että itse liikun mihinkään. Jäin tollottamaan 11 viereen ja heitautin kädellä kohti 12 ja toivoin parasta. Ei onnistunut. Siitä A:lle ja hylky..
No loppu sujui ihan hyvin, kun fiksu ohjaaja sentään keksi vaihtaa puolta 16 ja juosta suoraan putkea kohti. Keinullekin Jekku tuli vauhdilla, joten siitä hyvä mieli. Kaikkiaan Jekku oli tosi hyvällä draivilla mukana. Niin ohjaajakin. Sääli vain että ohjaus unohtui...
No kakkos radalla kaiken voi korjata... Tai laittaa vielä pahemmin sekaisin....
Kakkos rata oli sitten hieman mielenkiintoisempi ja siinä sai ohjatakin vähän. Tai olisi pitänyt ohjata. Minä en sitä tehnyt...
Even kanssa otin kakkosen takaa vastaan mistä kolmoselta antoi vain palaa puomille. Taas käsialas puomin päässä ja Even katse pysyi hyvin alhaalla eikä kontaktilla ongelmaa. Kontaktilta putkeen olin hieman myöhässä ja Eve vilkaisi miuta mutta tähän asti ihan ok.
Putkesta tultaessa kuvittelin katkaisevani linjan, jolloin Eve kääntyisi tiukasti putkesta miuta kohti... Ei kääntynyt. Meni n. 4m pitkäksi. Siitä tuli suoralla linjalla kohti 6 hyppyä ja siitä lähti kirtoradalle mikä päätyi lähes A:lle. Piti ottaa tiukasti kurvi vastaisella kädellä haltuun. En ottanut... Oli se mukava katsoa kun pienen otuksen pää pyöri ja katseli että esteitä olisi vaikka millä mitalla mutta kun ei tiedä mihin mennä... Kuvaavaa oli ohjaajan kommentti kun koira lähti etsiskelemään tekemistä: "Ohoh?!?"
Noo sain tulemaan kuitenkin oikealle hypylle liikkumatta yhtään ja 7 otin päällejuoksuna josta lähetin putken. Ihan ok. Keinulta puolivalssilla 10 ja 11 katkaisin josta A:lle. Tai näin oli suunnitelma. Katkaisin ja vapautin ja lähetin Even lähes kepeille. Kunnon kaarre kohti keppejä kunnes viime hetkellä karjaisu PINTA ja pikku otus pelasti ohjaajan tulemalla sopivan vinosti A:lle. Siitä niistolla 13 ja 14 piti kääntyä ihan vain rytmin muutoksella. Oli muuten lähellä ettei mennyt väärään putkeen....
Tarkoitus oli sitten 16 ottaa vastaan ja lähettää kepeille. No edellisessä hässäkässä valuin hypyn väärälle puolelle joten otin niistolla. Ja tämä sitten oli varmaan radan ainoa erinomainen käännös. Tuli tosi pienellä ja jatkoi vauhdilla eteenpäin. Kepit oli taas hyvät ja päähän otin valssin (miksi?). Hukkasin itseni j aalkuun lähdin viemään 18 takaakiertoon kunnes viimein huomasin olevani aika hukassa. Onneksi koiruli pelasti ja sain vietyä hypyn oikein. Niistolla 19 mikä meni ihan ok. Toki tuli hypylle melko pitkällä kaarella. Siitä maaliin, mikä muuten meni hyvin!
Eli kunnon katastrofirata! Tulos oli ihme kyllä nolla ja vielä suurempi ihme oli, että sillä lohkesi vielä voitto! Even kohdalla siis tupla voitto yhdellä heikolla ja yhdellä surkealla ohjauksella. On se niin hyvä koira! Mistähän sille löytyisi ohjaaja...
No Jekun kanssa sitten ajattelin että nyt korjataan nuo virheet mitä Even kanssa tehtiin... Ei korjattu, vaan vähän lisättiin.
Alku lähti hyvin. Nyt otti puominkin kontaktin oikein hienosti. Putkelta sitten painoi oikein kunnolla pitkäksi. Olisikohan aika opetella putkijarrutus? Kummallista miten koira voi mennä suoraan kun ohjaaja juoksee ja tömistelee kuin norsu putken vieressä? Miksihän en sitten käänyt ottamaan vastaan hypyn taakse jolloin oma ryntääminen olisi saatu pois? Sitä ei moni tiedä.... Siinä sitä toljotin käsi alhaalla persepystyssä odotellen josko koira sitten tulisi miun luokse. Kilttinä tuli, mutta aikaa meni ja hyppy suuntautui aivan suoraan kohti puomia ja siitä lähdettiin kiertämään...
No Jekku teki kunniakierroksen keppien vierestä ja jatkoi A:n viereen. Siitä suoraan kohti hyppyä mihin piti tehdä siis päällejuoksu. No Jekun tulokulma oli niin suoraan kohti hyppyä että sillä ei ollut mitään mahdollisuutta kääntyä oikeaan suuntaan vaan se töksäytti vauhdin oikein mukavasti. Onneksi vielä keräsi sen uudestaan. Putkelta mentiin kohtuullisesti keinulle ja siitä hypylle. Seuraavan hypyn ajattelin sitten ottaa tiukasti puolivalssilla kiinni. Otinkin, tai en puolivalssilla vaan poispäinkääntönä. näin ainakin Jekku sen luki. Eli 11 hypättyään Jekku kääntyi vasemalle, teki hienon 360 asteen pyörähdyksen vilkuili miuta että mihin nyt. Ja minä teen syöksyn eteenpäin jotta saan koiran kiertämään siivekkeen. Tuli onneksi oikein ja jatkoi innolla A:lle...
A:lta niisto meni kohtuullisesti ja 14 valui Even tavoin lähelle väärää putkea. 16 otin nyt vastaan niinkuin Evellekin suunnittelin ja se meni hiemosti. Kepit pujotteli hyvin ja valssi lähti tällä kertaa oikeaan suuntaan. (Vai teinköhän sokkarin?) No joka tapauksessa 18 Jekku hyppäsi suoraan ja pitkellä kun saatoin sitä niin mukavasti ja kävi kääntymässä jo maalihypyn vieressä. Sain sieltä karjaistua takaisin ja 19 niisto kääntyi kohtuullisesti. Siitä innolla maaliin! Ja näin saatiin taas selvitettyä rata ilman estevirheitä! Tulos 1,16 tai jotain. Sijoitus 4.
Kyllä sitä voi joskus oikein kunnolla sählätä. Itseeni en ole tyytyväinen, koiriini olen. Jekku säilytti intonsa tosi hyvin minun häiriköinnistä huolimatta. Eve teki ihan hyvällä meiningillä minun häiriköinnistä huolimatta. Nyt siis kuuluu kysymys: Mitä ihmettä minä siellä radalla tein?!? No josko tästä sitten paineet karisivat kun Eve sai karsintanollat kasaan..
Sami
Kyllä agility on hauska laji. Vuorotellen löytyy jonkun blogista tälläistä iloista ja positiivista tekstiä :D
VastaaPoista