Mie olin niin täysillä kirjoittamassa jokaisen reenin jälkeen mitä on tullut tehtyä ja kaksi viikkoa ehti kulua ennen kuin sain mitään aikaiseksi... Voi surkeuksien surkeus.. Toki puolustukseksi täytyy sanoa että kaksi kertaa ehdin jo aloittaa kirjoittamisen. Luonnoksiksi jäivät....
Taas tulee siis ylimalkaista tekstiä siitä, mitä kaikkea on tehty. Ilman mitään sen suurempaa pohtimista miten, oliko hyvä jne.
Jos nyt aloittaisi Even osalta, kun se on niin paljon helpompaa ja lyhyempää..;)
Eve on reenannut viikkoreeneissä ja muutamia kertoja vähän muuallakin, jolloin teemat ovat olleet kontaktien vahvistamista, kontaktien vahvistamista, kontaktien vahvistamista. Kerran käytiin reenaamassa Peten, Katjan ja Satun kanssa ihan rataa. Reenit sujuu ja Eve on kyllä varma. Se viimeinen raivo vielä puuttuu mutta luotan sen löytyvän kun avaamme kunnolla kisakauden. HAU:n kisoihin olisi tarkoitus mennä ja sen jälkeen pitäisikin viikonloput pitkälti viettää kisatessa. SM-kisoihin kun tuota aikaa ei enää kovin paljoa ole...
Cari onkin sitten ollut enemmänkin reenin alla. Olen pyrkinyt nyt reenaamaan jokoa aamu ennen köihin lähtöä. Kontaktin paikkaa ollaan työstetty kun lumet sulivat ja vähitelllen ajatusta asennosta alkaa löytymään. Hieman liikaa on katse lukkiutunut ohjaajaan joten olen markkerin ottanut käyttöön paikkaa ja focusta vahvistamaan.
Samoin aloitin takaakierron opettamisen. Cari alkaa erinomaisesti focusoiman esteisiin- Putkien osalta sitä on ollut jo pitkään, mutta nyt sama on alkanut löytyä hypyille sekä takaakiertoon. Kiertoon lähdetään jo 4-5m päästä ja mikä parasta sieltä tullaan pois aivan miljoonaa. Vähänkö mie olen ylpeä pikka Carpasta!
Valssi reenikin aloitettiin yhdellä kertaa ja siihenkin reakointi oli loistavaa. Alkuun palkkasin hypyn taakse, jonka jälkeen siirsin palkan käteen. Tätä tosin ei olla tehty kuin kerran, mutta tuntuu että jo kerrasta Cari ajattelee tekemistä valtavan hienosti!
Keppireeninkin ahneuksissa aloitin. Mentiin reilun metrin levyistä kujaa suoraan palkalle... :D Kovasti alkoi jo kerrasta hakemaan keppi kujaa, vaikka pari virhettä tulikin. Mitä eikö nämä osaakaan lukea ajatuksia?!?;)
Hyppysuoraa ja hyppykaaria pitäisi alkaa tekemään. Tekemään vauhtia ja esteiden hakemista, radan lukemista. Mielikuvaa siitä että edessä olevat esteet haetaan. Tämän suhteen olen ollut hieman laiska, mutta nyt kun sen tänne kirjoitin niin eiköhän tämäkin asia saada hoidettua kuntoon...
Summa summarum. Agilityn osalta ollaan puuhasteltu kaikenlaista. Ainoa asia mitä olen tosissaan opettanut on putket ja toimii valtavan upeasti. Nyt vain hieman systemaattisuutta reeniin kun koira saa vähän ikää lisää ja hallintaa kehoonsa niin eiköhän tästä vielä agikoira saada. Ainakin kaikki vaikuttaa tosi lupaavalta!
Tokon osalta ollaan sitten reenattu pääosin ruutua, tunnaria ja sivupaikkaa. Muutakin toki, mutta ei niin systemaattisesti. Mie todella olen yllättynyt siitä, kuin valtavalla innolla Cari painaa ruutuun, kuinka se hakee ruutua käskysanalla ja kuinka innokas se on tekemään töitä! Ruutua on tehty vauhdilla putken kautta sekä suoraan. Ja asenne ainakin on kohdallaan! :)
Tunnariin otin pari askelta taaksepäin, kun kokeiluni meni sittten vähän mönkään. Olen taas lähtenyt leikkimään ja piilottamaan kapulaa. Ja nyt näyttää työskentely todella hyvältä. Nenää käytetään todella hyvin eikä häiritse maatuvat lehtikasat pihalla... Jotain unohtui syksyllä kasata pois....;)
Sivupaikka hakee vielä, mutta sitä tarjotaan tosi innokkaasti. Paljoa ei tarvitse tehdä kun Carppa tulee tarjoamaan sivulle tuloa vaikka sitä ei olisi tarkoitus reenatakaan. Paikasta on tullut mieleinen, mikä on todella positiivinen asia!
Toko puolella olen itse täysi turisti ja mie vain jään haaviauki katsomaan miten puolivuotias pikku Carppalainen tekee niiin tomerasti töitä ja oikeasti on niin pätevän oloin pikkuotus. Ok, jos joku joka oikeasti osaa kouluttaa olisi tehnyt sen kansa niin sehän olisi jo EVL valmis, mutta mie jaksan olla niin vilpittömän ihastunut ja iloinen miun pikku Carippaisesta että eiköhän siinä ole palkkaa tarpeeksi... ainakin itselleni....
Miun täytyy sanoa että olen saanut kyllä niin itselleni sopivan koiran, jonka kanssa on aivan mahtavaa tehdä töitä, hämmästellä elämän menoa ja nauttia yhteistoiminnasta!
Siispä kiitos sinne minne kiitos kuuluu: Kiitos Riitta, Pekka ja Varvara aivan ihastuttavasta pikku hirvityksestä..
Sami
tiistai 30. huhtikuuta 2013
sunnuntai 14. huhtikuuta 2013
hiljaiselon päätös...
Nyt on sitten lopetettava tämä hiljaiselo... Mie olen keksinyt tekosyitä siihen, miksen voi kirjoittaa blogia. Alkuun se oli masennus kisoista, lopuksi mie en halunnut kertoa Carista... väliin on mahtunut jos joitakin muita syitä, mutta nyt on pakko alkaa aktivoitumaan tällä puolella.... Ai miksi? Koska nyt alkaa olla pakko saada omia ajatuksia järjestykseen reenaamisesta tuon uuden tulokkaan kanssa, että saisin selkeän suunnitelmallisuuden reenaamiseen, että mie muistan edes käskysanat mitä käytän...;)
Josko tämän nyt sitten alottaisi sillä tarkoin varjellulla salaisuudella minkä kaikki tietää. Miulla on siis nyt uusi pentu. Cari, Carippa, Karppalainen, Karpponshehov.... rakkaan lapsen monet nimet... ja rotu on siis bc... Harppaus maksien maailmaan on siis alkanut..
Cari tuli 15 vko ikäisenä meille. Cari omaa erinomaisen keskittymiskyvyn, se on palvelu altis ja melko ahne. Leikkii melko hyvin ja työskentelee hyvällä sykkeellä. Tällä hetkellä se on yhtä jalkaa eikä se oikein hallitse kehoaan. Juoksee kyllä kovaa, mutta kääntyillessä on melkoinen honkkeli. Reenatessa kun se juoksi palkalle, se meni palkasta läpi, kun ei saanut oikein pysäytettyä, löi pyllyn maahan ja lähti kaatumaan takapuolen yli selälleen. Oli hauska katsoa kaatuuko koppakuoriainen selälleen vai ei. Etutassut nousi ilmaan ja painopiste oli aivan siinä ja tossa että kaatuuko vai ei. Lopulta etupää painui takaisin eteenpäin.... Kuulostaa varmaan näin selitettynä oudolta, mutta hauskan näköinen tilanne oli... Saanpahan nauraa itsekseni!;)
Carin kanssa ollaan sitten reenailtu... kaikenlaista.... Agilityn osalta olen keskittynyt putken tekemiseen. Siihen että saan putkesta Carille niin mieleisen esteen, että se palkkautuu siitä radalla. Olen hakenut Carille hyvää fokusta kohti putkea ja se alkaa toimimaan. Käskysanalla se alkaa tosi vahvasti etsimään mistä löytäisi putken. Etäisyyttä olen kasvattanut ja kulmia tehnyt. Tällä hetkellä Carppa hakee putkeen pimeästä kulmasta, kohtuu pitkältä etäisyydeltä ja todella hyvällä vauhdilla. Hyppyjen osalta olen ollut laiska. Pitäisi niihin hakea samaa estefokusta mitä teen putkienkin kanssa mutta siihen en ole vielä lähtenyt. Takaakiertoa aloittelin, mutta se on vähän jäänyt viimeaikoina. Pitäisi ottaa taas ohjelmaan. Suoraa ollaan jonkin verran reenattu, mutta hieman liian vähän. Saisi tehdä huomattavasti enemmän....
Kontaktia lähdin opettelemaan pihalla. Laitoin portaille lastulevyn pätkän ja opetin paikkaa. Puhelin soi ja jäin sitten puhumaan. Cari pohti hetken aikaa, kiipesi portaat ja teki loistavan kontaktin! Näin sitä mennään... Koira oppii ohjaajasta huolimatta...;)
Toko puolella ollaan keskitytty sivupaikkaan ja sen opettamiseen. Se olkaa vähitellen toimia. Alkuun Carille tuli paha tapa hypätä käteen, mutta siitä ollaan vähitellen pääsemässä eroon. Odottaminen istuen on tosi vahva. Cari pysyy loistavasti paikallaan ja kestää häiriöitä. Tässä ajattelin tehdä tokomaisesti, siten että Cari pärjää EVL istumisen. Ja se toimii nyt loistavasti.
Ruutua ollaan aloiteltu markkerilla, samoin ollaan aloiteltu noutoa. Kapulat nostaa hyvin ja tuo mukavasti takaisin. Pitoharjoituksiin ei vielä olla lähdetty. Luoksetulossa ollaan tehty vain vauhtia.
Tunnarissa kokeilin täysin luomuna. Piilotin muutaman kerran jotta oppi etsimään. Laitoin kasan ja sekaan oman. Cari haki loistavasti! Tämän testailin pari kertaa jotka toimi hyvin. No seuraavalla kerralla ei enää toiminutkaan..;) Täytyy pistää mietintä myssyn alle... Osaa ja erottaa mutta vireen ja mielikuvan kanssa pitää tehdä töitä....
Cari on kaikin puolin erinomainen koira miulle. Olen tosi tyytyväinen siihen miten se ajattelee, mutta kuitenkin se toimii säpäkästi. Se kestää miun vireen nosto ja kestää huomauttamiset. Ainoa "vika" mikä koirassa on että se oppii liiankin nopeasti, jolloin mie en saisi tehdä virheitä... no siihenhän mie en pysty...;)
Mennäänpä Eveen.... Eve on ollut kisatauolla käytännössä tämän vuoden, pääsiäikstä lukuunottamatta. Ollaan reenailtu rauhassa maltillisesti. Pudoteltu vähän painoa ja annettu Even toipua. Olen käyttänyt sen kolmesti Maarella ja se on paljon parempi. Rimoja ei enää ole pudonnut... en edes muist milloin viimeksi. Mie olen äärimmäisen tyytyväinen Eveen. Vauhtia saisi olla hieman enemmän mutta sitä tulee lisää kokoajan kun Eve saa varmuutta.
Pääsiäisen kisat meni vähän vaihtelevasti. Kisarutiini puuttui, joten typeriä virheitä tuli, niin itselleni kuin koirallekin. Mutta ne saadaan kisaamalla kuntoon.
Tästä eteenpäin... Jatkossa pyrin kirjoittamaan reenejä enemmän. Mitä tehty, miten mennyt, mitä havaintoja ja palautteita saan. Nyt olisi niin paljon kirjoitettavaa ettei niihin mikään tila olisi riittänyt.. Olkoon tämä lähtölaukaus kohti tämän kesän kisoihin valmistautumista..
Josko tämän nyt sitten alottaisi sillä tarkoin varjellulla salaisuudella minkä kaikki tietää. Miulla on siis nyt uusi pentu. Cari, Carippa, Karppalainen, Karpponshehov.... rakkaan lapsen monet nimet... ja rotu on siis bc... Harppaus maksien maailmaan on siis alkanut..
Cari tuli 15 vko ikäisenä meille. Cari omaa erinomaisen keskittymiskyvyn, se on palvelu altis ja melko ahne. Leikkii melko hyvin ja työskentelee hyvällä sykkeellä. Tällä hetkellä se on yhtä jalkaa eikä se oikein hallitse kehoaan. Juoksee kyllä kovaa, mutta kääntyillessä on melkoinen honkkeli. Reenatessa kun se juoksi palkalle, se meni palkasta läpi, kun ei saanut oikein pysäytettyä, löi pyllyn maahan ja lähti kaatumaan takapuolen yli selälleen. Oli hauska katsoa kaatuuko koppakuoriainen selälleen vai ei. Etutassut nousi ilmaan ja painopiste oli aivan siinä ja tossa että kaatuuko vai ei. Lopulta etupää painui takaisin eteenpäin.... Kuulostaa varmaan näin selitettynä oudolta, mutta hauskan näköinen tilanne oli... Saanpahan nauraa itsekseni!;)
Carin kanssa ollaan sitten reenailtu... kaikenlaista.... Agilityn osalta olen keskittynyt putken tekemiseen. Siihen että saan putkesta Carille niin mieleisen esteen, että se palkkautuu siitä radalla. Olen hakenut Carille hyvää fokusta kohti putkea ja se alkaa toimimaan. Käskysanalla se alkaa tosi vahvasti etsimään mistä löytäisi putken. Etäisyyttä olen kasvattanut ja kulmia tehnyt. Tällä hetkellä Carppa hakee putkeen pimeästä kulmasta, kohtuu pitkältä etäisyydeltä ja todella hyvällä vauhdilla. Hyppyjen osalta olen ollut laiska. Pitäisi niihin hakea samaa estefokusta mitä teen putkienkin kanssa mutta siihen en ole vielä lähtenyt. Takaakiertoa aloittelin, mutta se on vähän jäänyt viimeaikoina. Pitäisi ottaa taas ohjelmaan. Suoraa ollaan jonkin verran reenattu, mutta hieman liian vähän. Saisi tehdä huomattavasti enemmän....
Kontaktia lähdin opettelemaan pihalla. Laitoin portaille lastulevyn pätkän ja opetin paikkaa. Puhelin soi ja jäin sitten puhumaan. Cari pohti hetken aikaa, kiipesi portaat ja teki loistavan kontaktin! Näin sitä mennään... Koira oppii ohjaajasta huolimatta...;)
Toko puolella ollaan keskitytty sivupaikkaan ja sen opettamiseen. Se olkaa vähitellen toimia. Alkuun Carille tuli paha tapa hypätä käteen, mutta siitä ollaan vähitellen pääsemässä eroon. Odottaminen istuen on tosi vahva. Cari pysyy loistavasti paikallaan ja kestää häiriöitä. Tässä ajattelin tehdä tokomaisesti, siten että Cari pärjää EVL istumisen. Ja se toimii nyt loistavasti.
Ruutua ollaan aloiteltu markkerilla, samoin ollaan aloiteltu noutoa. Kapulat nostaa hyvin ja tuo mukavasti takaisin. Pitoharjoituksiin ei vielä olla lähdetty. Luoksetulossa ollaan tehty vain vauhtia.
Tunnarissa kokeilin täysin luomuna. Piilotin muutaman kerran jotta oppi etsimään. Laitoin kasan ja sekaan oman. Cari haki loistavasti! Tämän testailin pari kertaa jotka toimi hyvin. No seuraavalla kerralla ei enää toiminutkaan..;) Täytyy pistää mietintä myssyn alle... Osaa ja erottaa mutta vireen ja mielikuvan kanssa pitää tehdä töitä....
Cari on kaikin puolin erinomainen koira miulle. Olen tosi tyytyväinen siihen miten se ajattelee, mutta kuitenkin se toimii säpäkästi. Se kestää miun vireen nosto ja kestää huomauttamiset. Ainoa "vika" mikä koirassa on että se oppii liiankin nopeasti, jolloin mie en saisi tehdä virheitä... no siihenhän mie en pysty...;)
Mennäänpä Eveen.... Eve on ollut kisatauolla käytännössä tämän vuoden, pääsiäikstä lukuunottamatta. Ollaan reenailtu rauhassa maltillisesti. Pudoteltu vähän painoa ja annettu Even toipua. Olen käyttänyt sen kolmesti Maarella ja se on paljon parempi. Rimoja ei enää ole pudonnut... en edes muist milloin viimeksi. Mie olen äärimmäisen tyytyväinen Eveen. Vauhtia saisi olla hieman enemmän mutta sitä tulee lisää kokoajan kun Eve saa varmuutta.
Pääsiäisen kisat meni vähän vaihtelevasti. Kisarutiini puuttui, joten typeriä virheitä tuli, niin itselleni kuin koirallekin. Mutta ne saadaan kisaamalla kuntoon.
Tästä eteenpäin... Jatkossa pyrin kirjoittamaan reenejä enemmän. Mitä tehty, miten mennyt, mitä havaintoja ja palautteita saan. Nyt olisi niin paljon kirjoitettavaa ettei niihin mikään tila olisi riittänyt.. Olkoon tämä lähtölaukaus kohti tämän kesän kisoihin valmistautumista..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
