Reenit piiitkästä aikaa...

Neljä viikoa siitä ehti vieriä.. Siis viime reeneistä joihin paikalle pääsin. Viikko sitten agijaoston kokous, siitä viikko ja Kirsti oli Jessican koulutuksessa ja kolmeviikkoa sitten oli P-HAU cup jota oli tuomaroimassa... Tällä kertaa oli omatoimireenit, mutta päästiin pihalle tekemään pitkillä esteväleillä. JEE!

Even kohdalla otin tavoitteeksi pitää turvan tukossa ja keskittyä ohjaamiseen. Seuraus: Eve meni ihan loistavasti! Toki heti kun toin sen radan viereen se huusi ja räyhäsi ja oli aivan innoissaan. Ohjauksessa pyrin pitämään koiran mukavuus alueelaa ja rintamasuunnan seuraavaa estettä kohti. Alussa hieman kysyi putkeen menossa ja toisesta putkesta ulos tulo valui aika pitkäksi mutta muuten aivan loistavaa etenemistä. Nyt taas muistaa miksi sitä on tullut kehuttua joka paikassa!
Yllä pienellä radasta noin suurin piirtein tehty versio... 1-4 kellotettiin kumpi on nopeampi: 1. Ottaa vastaan 2 hypyn takaa vai 2. lähteä ykkösen vierestä ja jäädä vasemmalle puolelle. Suureksi yllätykseksi 1. vaihtoehto oli Evellä peräti 4 kymmenystä nopeampi! Okserilla en sanonut muuta kuin putkikäskyn, jolloin Eve lähti mainiosti putkeen. Tämän putken jälkeen käännös valui jonkin verran. Ekalla kerralla keinulta Eve tuli läpi. Ei ihan saanut pysäytettyä tuli niin vauhdilla. Kepit haki hyvin pienellä tuella ja takaa kiertoon lähti loistavasti. Putkeen menoa hieman arpoi. Siitä on tullut nyt vähän paha tapa. renkaalle lähetin ja otin hypyn päällejuoksuna. Pikkuisen kulma valui renkaalla jolloin hypylle tulokulma oli melko suora eikä päällejuoksu ollut ihan paras mahdollinen. Kepeille lähetin ja vaihdoin puolta. Hypylle piti ottaa aika reilu vekki ettei mennyt suoraan putkeen, mutta parempi oli hakea valssilla/niistolla hypyn takaa. Pääsin tosi hyvin lähtemään kepeiltä. putkeen lähti ihan mukavasti ja sieltä keinulle tuli vauhdilla. Rengas, hypyn takaa vastaan ja maalihyppy ei tuottanut mitään ongelmia. Kaiken kaikkiaan jäi tosi hyvä maku Even meiningistä ja ohjautuvuudesta.

Jekku lähti radalle aivan mahtavalla raivolla ja vauhti oli keinulle asti loistava! Keinu oli nopeampi kuin... En muista milloin! Kepeille meni toiseen väliin kun jätin ohjauksen hieman huonoksi. Olin niin yllättynyt keinusta. Korjasin ja taas kakkosväli. Oli pakko suoristaa hieman.
Jatkoi hyvin mutta epävarmuus jäi, mikä näkyi loppua kohden hyytymisenä. Perskeles kun en palkannut suoraan keinulta! Kyllä sitä osaa olla tyhmä!

Takaakierto meni hyvin kun annoin käskyn ajoissa. Muuten haki väärään suuntaan. Ongelmaksi koitui renkaalta kääntö hypylle. Kun lähetin renkaalle ja käännyin ottamaan vastan hypyn takaa, Jekku juoksi joka kerta suoraan hypyn ohi. Jouduin vetämään tosi tiukasti kiinni että ylipäätään sain hyppäämään hypyn.. Ei hyvä. Tämä viimeistään tappoi innon..... kele...

Loppu ei sinällään tuottanut vaikeuksia mutta keinu oli hidas... taas... Toisella kierroksella lähti alun taas tosi hyvin, mutta keinun jälkeen hyytyi. Edellisen kerran epävarmuus iski ilmeisesti läpi.. Harmittaa...

No tästä pitää ottaa opiksi. Muista palkata aina kun onnistuu erityisen hyvin jossain kohdassa. On sitten tarkoitus jatkaa tai ei. Älä tee virheitä.. ;)

Sami

Voi pyhä yksinkertaisuus....

Eilen pääsin etuoikeutetusti reenaamaan Peten kanssa ja kyllä taas maan pinta läheni vauhdilla. Olipahan melkoinen pudotus... Sitä vain kuvittelee että tietää miten se oma kroppa liikkuu mutta totuus onkin tarua ihmeellisempää. Pienillä muutoksilla Pete muutti molempien koirien etenemisen lähes täysin. Valuvat käännökset katosivat ja koirien into edetä muuttui todellakin silmin nähtävästi. Kyllä ne jotkut osaavat.... Kumpa itsekin joskus...

Aikaa oli todella rajallisesti ja Pete rakenteli muutaman hypyn ja putken pätkän, jossa pääsi hieman ohjaamaan ja päästämään koiraa edelle. Eve oli jo halliin tultaessa hieman vaisu eikä oikein syttynyt tekemään. Radalla eteneminen oli tosi laiskaa, mikä on todella epätavallista Evelle. Mietittiinkin että olisiko juoksut tulossa vai mitä, mutta Even juoksut oli tammikuussa joten ei kai nyt sentään vielä?!? No pienen itseluottamus reenin jälkeen alkoi Eve nostaa kirroksia ja etenemään normaalimpaan tapaan. Kyse siis olikin ainakin osaltaan innon tappavasta ohjaamisesta. Käskyt myöhässä ja epäselviä, turhaa ja jatkuvaa kannustamista, joka tappoi koiran itseluottamuksen edetä. Eve odotti kokoajan, jos käsky muuttuisikin. Ja lisäksi 100kg ohjaajaa jyrää 5kg koiraa aika pahasti, joten kai sitä terve järkikin sanoo, että tuota kannattaa väistää... Jättäytymällä ohjauksessa "taka-alalle" ja antamalla koiralle rauhan tehdä töitä, nosti Eve kierrokset kattoon ja eteneminen muuttui radikaalisti.

Jekku on sen verran kauemmin totutellut epäselvään ohjailuuni, joten se etenee edes jonkin verran, mutta käännökset valuvat ja kuten aiemmin olen kirjoittanut se "ei osaa" kääntyä. Niinpä niin. Jekku irtoaa ihan hyvin eteen esteelle ja ennakoivalla käännöksellä se kääntyi aivan loistavasti mukaan. Miksi tämäkin piti jonkun sanoa ennenkuin sen ymmärsi? Lähetä koira suorittamaan tehtävää, ohjaa seuraavalle esteelle ja lähetä suorittamaan. Miksi sitä pitäisi ravata eteen ottamaan koiraa kiinni pitää hallussa esteeltä toiselle...

Vanhat tavat puskevat tosi vahvasti läpi nyt kun on Jekun kanssa taas kisannut vähän enemmän. Nyt vain pitäisi päästä niistä eroon ja uskaltaa tehdä asioita toisin. Jekku, ja erityisesti Eve, osaa kyllä.

Peteä suuresti kiittäen

Sami

Iltatreenit..

Eilen käytiin illalla reenaamassa pikareenit, kun Kirstiä alkoi ahdistamaan vähäinen reenimäärä Nanon kanssa... :)

No Jekun ja Even kanssa otettiin ihan vain vauhti pätkää. Kaksi hyppyä, josta putkeen ja samat kaks hyppyä takaisin. Sama myös toiseen päähän putkea. Kirsti oli "maalisuoran" päässä kutsumassa ja palkkaamassa. Eve menikini ihan mainiosti ja sai mukavan vauhdin. Jekun osalta oli mielenkiintoista huomata, ettei nami niin paljoa kinnostanut. Kun otin pallon niin vauhtia tuli todella paljon lisää!

Vähän piti saada ohjaustakin harjoiteltua, joten molempien kanssa otin vielä niisto-sokkari reenin. Jotenkin tuo oma selkäranka ei taivu vaan jätän sokkarin vajaaksi. Eli en ota koiraa kunnola vastaan vaan jätän sen selän taakse yksin. Eve erityisesti reakoi tähän tosi voimakkaasti. Kun otin hyvin, jopa ylikorostetusti, koiran mukaan, toimi Eve paljon suoraviivaisemmin. Nyt vaan itselle tarkkuutta!

Jekun kanssa kokeilin "bonuksena" edestäkääntöjä, jotka toimi aivan loistavasti! Jekun ennakointi näkyy vain niin selvästi. Alkuun odotti kokoajan, koska pallo lentää. Tämän vuoksi kulki alkuksi hieman käsijarru päällä.

Kaiken kaikkiaan itselle jäi ihan hyvä maku!

Sami

P-HAU cup...

Eilen oli P-HAU cup, jossa olin yllättäen tuomarina. Radat piti olla melko simppelit. Vain kepeille vienti oli ykkösillä haastava ja 2-3 luokkine rata ei pitänyt olla kauhean paha. Yksi tiukempi kääntö putkeen, minkä ajattelinkin makseille haastavaksi, mutta että niin paha....

Tuloksia ei hirveästä 2-3 tullut, joten oli pakko kokeilla omilla koirilla kuinka vaikea rata oli. Ja ei se rata ollut niin paha. Alku toimi molemmilla koirilla erittäin hyvin.. kummaltakin puolelta ohjaten. jekku kääntyi varmemmin sisäpuolelta ja ulkopuolelta mentäessä piti aika reippaasti ottaa 4 hypyn kääntö putkeen.

Takasuoran otin päällejuoksuna, mikä toimi upeasti erityisesti Evellä. Jekun kanssa piti ottaa tosi ajoissa kiinnin ettei meinannut juosta läpi. Läpi valuessa hypyn suunta kääntyi tosi vahvasti hyppyä päin eikä hypännyt sivusuunnassa.

Kepeille vienti vaati Even kanssa tarkkaa ohjausta. Jos ohjaus kääntyi vähänkin liian aikaisin, haki Eve helposti kakkosväliin. Jekku kesti puolen vaihdon ja haki sisään mainiosti.

Ennen puomia otin hypyn poispäinkäännöllä, mikä käänsi koirat suoraan puomille, minkä hakivat tosi hyvin. Hyppykin jäi tosi lyhyeksi ja käännös tiukaksi. Hienoa!

Puomin jälkeen käänsin takaakierron poispäinkääntönä, jonka jälkeen otin valssin. Loppusuora olikin sitten aika suora. Molemmat toimivat lopussa tosi hyvin.

Pienenä kuriositeettina voi sanoa, että Eve teki loistavat juoksukontaktit niin A:lla kuin puomillakin...

Rata piirros tulee.. joskus..

Sami

Vaan mistähän sitä alkaisi...

Katsoin tuota edellistä tekstiä ja alkoi naurattaa. Tauko todella tuntuu tulevan tavaksi... Jotenkin ei meinaa milloinkaan ehtiä koneelle ja saada sitä tarvittavaa aikaa kirjoittaa blogiin. Tapahtumia on kyllä ollut todella paljon. Kisoja, reenejä, bemarileiri ja nyt viimeisimpänä Timon reeni viikonloppuna. Mistähän sitä oikein alkaisi...

Pikaisena raporttina kisoista: Kouvolassa neljä rataa (2*Eve, 2*Jekku) tuloksena 1+2 nollaa. Raat oli ehkä maailman helpoimmat, mutta Eve onnistui ottamaan silti vitosen.. puominkontaktilta. Siitä onkin nyt sitten tullut se kauhistus. Juoksu ei osu kun vauhtia on tullut vaan Eve hyppää komiasti alastulon yli. Olen nyt sitten päätynyt siihen että opetan Evelle pysäytyskontaktin. Jekun osalta sanottakoon, että on se kumma kun reenistä voi olla jotain hyötyäkin! Kävin muutaman kerran reenaamassa ihmisnuolta Eevan opein ja päätin kokeilla Kouvolassa. Ja kas kummaa koira, jota olen aina haukkunut huonoksi kääntyjäksi, kasasi itsensä upeasti ja hyppäsi aivan loistavan lyhyen hypyn täydestä vauhdista pitkällä suoralla!

Turussa käytiin myös pääsiäiskisoissa ja sieltä tuomisena oli Jekulle 2*nolla ja hylly. Eve puolestaan keräsi hyllyrivistöä kahdelta radalta ja yhdeltä otti vitosen puomilta...
Eka rata oli Eveltä aivan loistava. Vauhtia oli todella paljon ja etenemä suoraviivaista. Varoin vähän liikaa yhtä välistävetoa ja liikuin liian pitkälle, jolloin Eve meni jälkimmäisen hypyn väärästä suunnasta. Jekku liikkui ekat radat ihan ok huomioiden rankan viikonlopun. Ekalla radalla voitti Delin 5 sadasosalla. Vikalla radalla olikin sitten jo aika ryytynyt eikä vauhtia oikein enää ollut. Nolla, mutta hidas.

Bemarileiri oli paras vuoden leireistä. Kouluttajina oli Mikko Aaltonen, Jaakko Suoknuutti sekä Anne Huittinen. Erityisen paljon pidin Jaakosta ja hänen tavastaan ottaa ohjaaja lähtöinen asenne. "Sinulle toimisi hyvin tällainen ohjaus." tai "koska koira on tällainen kannattaa sinun ohjata näin." Anne puolestaa miellytti siinä, että hän lähestyi koiraa: "Jotta koiran vireystila pysyisi..." ja "Pyri tekemään tällaisia reenejä vian kun koiralla on sellainen ja sellainen vireys. Nostata sitä tälla tavoin." Mikko puolestaan aloitti mainiosti ottamalla kisan. Rata suoritettiin kisanomaisesti ja voittaja sai asetetun panoksen. Meillä 5€/koirakko. Muuten odotin Mikolta hieman enemmän. Jotenkin en saanut ihan niin paljon kuin odotin.
Lisäksi Lotta piti suunnanmuutos koulutuksen, joka oli tosi hyvä reeni. Paljoa uutta en siitä saanut, sillä käytännössä kaikki oli lenttis puolelta tuttuja, mutta hyvää teki muistutella mieliin. Julia piti luennon ravinto puolesta, mutta siitä ei saanut oikeastaan mitään uutta.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin oikein mukava leiri. Vielä kun majoituimme soluasunnossa, niin tuli tutustuttua uusiin naamoihin paremmin.

Polvi on alkanut reistailemaan viime aikoina. Bemarileirin jälkeen se keräsi taas nestettä eikä meinaa parantua millään. Tavuttaminen ja kyykkyyn meneminen tuottavat tuskaa. Eiliset Timon reenit meni siltä osin perseelleen kun en pystynyt liikkumaan juuri lainkaan. Pysäytykset täytyy tehdä vain vasemmalla, oikea jalka ei kestä kiihdyttämistä ja juoksussa ei voi lainkaan ottaa tukea oikealle jalalle. Oma vahvuus (tai välillä heikkous) juokseminen ja ehtiminen kun jää pois, ovat koiratkin aika pihalla missä mennään. Ja kun itse joudun keskittymään vain siihen että pystyn ylipäätään liikkumaan edes hieman, unohtuu ohjaus lähes täysin. Nyt harmittaa... toivottavasti polvi nyt kuntoutuu, että pääsisi taas täysipainoisesti renaamaan...

Laitan bemariradat kun vain kotiin pääsen ja saan hetken aikaa sekä Kouvolan ratoja.

Sami