Torstaina oli viikko reenit ja lauantaina oli aika matkata Janakkalaan kisaamaan. Eve oli pätevä pieni turkis. Harmi vain ettei ohjaaja ollut samalla tasolla...
Torstain reeneissä teimme kaksi Huittisen Annen rataa, joita ei jääty sen enempää hiomaan. Eve oli matkassa tusi hyvällä innolla ja teki oikein hyvää rataa. Ohjaaja ei ollut niinkään valmiina vaan päästi koiran valumaan kurveissa myöhästyneillä ohjauksilla. Onneksi koira osaa korjata melko hyvin ohjaajan virheet.. ;) Puomin kontaktit oli kohtuu hyvät. Palkkasin ne alastulolta siten, että palkka tuli yllätyksenä (En itse vienyt, joten Eve ei tiennyt palkasta.) Ekalla kerralla hidasteli alastulolla, mutta seuraavilla kerroilla tuli paremmin alas asti. Pienenä yllätyksenä tuli kiireiset keinut. Oli siinä ja tossa oliko lentokeinu vai ei. Nyt täytyy ottaa keinuilla hieman tarkkuutta.
Reenien jälkeen kävin Lotan kanssa kävelyllä ja puhuimme mm. koirien ruoasta. Olin jo jonkin aikaa miettinyt ruoan vaihtamista ja nyt sitten Lotan haukkujen jälkeen kävin hakemassa säkin Orionia. Eve tuntuu menevän helpohkosti jumiin, mihin vaikuttaa osiltaan varmasti eripituiset takajalat. En siten halua ainakaan edes auttaa jumiutumista heikolla ruoalla.
Lauantaina oli sitten kisojen vuoro Janakkalassa. Tuomarina oli Anne Viitanen. Radat olivat tosi mukavan oloisia. Ansaesteitä ja vauhtia. Olin itse harvinaisen löysä. En muista koska viimeksi olisi ollut kisoissa noin löysä olo. En edes käynyt ratoja mielikuvissa läpi rataantutustumisen jälkeen.
Eka rata oli hyppis, jolta medeissä tuli 4 tulosta! Radalla oli pari putken suuta huokuttimena, mutta ei oikeastaan mitään ihmeellistä. Radalle mentäessä en ollut oikein varma miten vien Eveä. Toisaalta olisi halunnut kokeilla flippiä, mutta tiesin, että Even kanssa se olisi turha. Epävarmuus näkyi sitten ekalla kolmella hypyllä, joissa itse olin hieman huonolla linjalla. Lähdin niistoon myöhässä ja olin sokkarissa tiellä. No onneksi Eve korjasi. Kun myöhästyin tässä ei flippi ollut enää järkevä vaihtoehto, niinpä vein Even ohi ansaputkesta rytminvaihdolla mikä toimikin loistavasti. Renkaalta käännyttiin 90 astetta kepeille, missä valutin valssin tosi kauas. Piti ottaa tiukastai ja lähettää. Nyt valuin enklä antanut käskyä. Niinpä sain vedettyä Even keppien sisäänmenosta ohi. meni toiseen väliin. Korjasin ja tosi hyvä loppu rata. Olin tosi tyytyväinen Even tekemiseen. Moka oli täysin oma ja viel äihan typerää huolimattomuutta.
Radan jälkeen kävin tekemässä pari puomia mitkä palkkasin alastulolle. (lämppäreillä oli puomi!).
Kakkosrata oli agirata. Kolmos esteenä oli suora putki jolta käännyttiin 90 astetta kepeille. Tämä oli pahimman oloinen kohta itselleni ja se valuikin jonkin verran. Ei kovin pahasti, mutta valui kuitenkin. Se putkijarru piti opettaa jo aika päiviä sitten! Rata menikin tosi mukavasti, kunnes olin todella huolimaton pakkovalssissa. Jäin tollottamaan naama Eveä kohti siivekkeelle rintamasuunta ihan mihin satui. Eve hyppäsi hypyn väärään suuntaan, ihan kuten ohjasinkin. Tästä hylly.. Jatkoin rataa puomille. Eve teki aivan loistavan kontaktin! Loppurata meni oikein hyvin. Olin hieman huolimaton keinulla, jonka ohi päästin Even. Korjasin ja jatkoin maaliin. Olin tosi tyytyväinen Eveen!
Radan jälkeen kävin taas tekemässä pari puomia, jotta pääsin palkkaamaan kontaktista.
Kolmosrata oli sitten melko helpon tuntuinen. Sanoinkin rataantutustumisen jälkeen, että täytyy tehdö radasta hankala. :) Halusin kokeilla miten Eve kestää A:lla minun jäämisen taakse. Ei kestänyt. Meinasi pysähtyä A:n harjalle, kun itse hidastin. Tein kuitenkin ohjauksen loppuun ja päällejuoksussa päästin Even karkaamaan selän takaa. Tiesin, että Eve lähtee herkästi taakse. Rytmi oli sekaisin A:n jäljiltä ja itselläni niin löysä olo etten edes tehnyt ohjausta kunnolla... No jatkoimme siitä eteenpäin. Keinu oli siinä ja siinä. Todennäköisesti olisi ollut virhe. Muuten loppu rata oli loistava. Käänökset hyvin linjattuja ja tiukkoja ja ennen kaikkea loistava puomin kontakti! Seisotin nyt hieman pidempää ennen vapåauttamista ja kesti upeasti! Loistavaa Eve!
Kaikkiaan jäi kisoista tosi hyvä olo. Eve toimi ohjauksissa loistavasti. Oli lähdöissä aivan oma vanha sekopäinen itsensä eikä vilkuillut missään vaiheessa tuomaria. Viime aikojen murheenkrryni puomi oli loistava. Pysähtyi molemmilla kontakteilla ja teki ne vielä kohtuu hyvällä vauhdilla. Josko mörköily alkaisi olla voitettu kanta. Ainoa tarkkuutta vaativa este on keinu, jolta meinaa olla liian kova kiire pois. Tässä pitää olla tarkka.
Sami
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti