Loppuviikon ohjelmaa....

Nyt tulee sitten kaksi kirjoitusta samalla päivällä. Edellisen aloitin melkein viikko sitten, mutten ehtinyt sitä kirjoittaa valmiiksi. Loppuviikkoa en halunnut laittaa samaan, sillä muuten tarinoista tulee liiankin pitkiä. Niinpä kirjailen nyt uuden tekstin heti perään! :) Torstaina oli taas viikkoreenit, jotka tein oman ryhmäni kanssa. Soile oli vetämässä miun rataa. Kävin pidemmän lenkin, jotta Eve sai kunnolla verrattua ja muut olivatkin jo menneet kun saavuin takaisin hallille. Reenit meni loistavasti. Virheitä sattui paljon, mutta kokeilin erilaisia ohjauksia. En lähtenyt lainkaan tekemään rataa, vaan reenasin vain pikku pätkiä radasta, aloittaen puomista, minkä Eve teki loistavasti. Kaikkiaan jouduin toteamaan, että Eve ei irtoa kauhean kauas sivulle, vaikka edessä olisi selkeästi este. Jos oma liike hiemankaan joutuu väistämään estettä (esim. leijeröitäessä), Eve kääntyy heti mukaan. Samoin poispäinkäännös kepeiltä on hankala, jos este on hiukan kauempana sivussa. Kaikkiaan olin todella tyytyväinen Eveen. Lopuksi kävimme Ullan ja Peetun kanssa hieman ennakoivaa valssia läpi ja Peetu reagoi siihen loistavasti, kun Ulla vain malttoi oikeasti ennakoida riittävästi. Täytyy olla itsekin huolellinen siinä.... Sunnuntaina oli sitten Timon reenit, johon tulin periaatteessa oikein hyvin valmiatautuneena, mutta kiireisen viikonlopun jälkeen hieman uupuneena. Järjestelyt autojen kanssa oli menneet viime hetkeen. Lauantaina lenkillä satuin ottamaan Maikun kanssa puheeksi auton tarpeen, niin Maikku tarjosi omaa autoaan lainaan! Kiitos kaunis! Ei tarvinnut enää miettiä, missä koira/koirat voivat odotella vuoroaan ja millä pääsen takaisin kotiin ja milloin. Rata vaikutti todella mukavalta. Sujuva, mutta useita kinkkisiä kohtia, joissa nopeinta reittiä joutui miettimään. Eve oli verralenkillä ihan sekopäinen. Se höntsäsi oikein tosissaan kerjäten Hippua ja Jekkua leikkimään. Nyt kun Nano ei ollut paikalla sai Eve olla joukon pentu! ;) Meitä ennen oli Aijan vuoro ja sen näkeminen on Evelle kaikkein voimakkain kiihoke tekemiseen (jos ei omia koiria oteta huomioon) ja se näkyikin radalla. Eve oli aivan raivona ja liikkui todella hyvin. Tyypilliseen tapaansa se luki erittäin tarkkaan ohjaukset ja alusta Timo kommentoikin, ettei alussa ollut mitään korjattavaa! Vau! Haaste radalla tuli Even osalta pujottelussa seinää päin. Kepit olivat kohti kulmaa, jolloin Eve hidasti pujotteluaan aivan törkeästi. Seinät ilmeisesti kaatuivat päälle. tätä täytyy harjoitella kovasti. Itselläni hankaluutta tuotti ennakoivan valssin suuntaaminen, kun hypyltä lähdettiin suoraan sivulle, eikä käännytty takaisin päin. Sama ongelma itselläni oli välistävedossa. Lähdin ohjaamaan samoin kuin jos esteet olisivat samassa linjassa, enkä huomioinut kulmaa. Toinen haaste oli kepeille viennissä, kun valssin piti suoristaa kepeille tulolinja. Tein valssi nliian paljon hypyn edessä enkä näin saanut käännettyä hypyn suuntaa tarpeeksi seuraavalle hypylle. Näin linja jäi suoraan putkelle. Tätä en saanut itseltäni toimimaan kunnolla kertaakaan. Kaikkiaan reenit menivät loistavasti. Timo kehui meitä kovasti, ja ainoana kohtana oli tuo kepeille vienti mikä tuotti haasteita. Kontaktit toimi radalla ja kaikki ohjaukset toimivat loistavasti. Toisella setillä Eve kahdesti vilkaisi Timoa muttei muuttanut etenemisnopeuttaan lainkaan. Jes! No nälkä kasvoi syödessä ja ajattelin tehdä vielä pari puomia hyvällä innolla. Pyysin Timoa juoksemaan mukana kauempana. No Evehän otti tästä herneen nokkaan. Väsynyttä koiraahan oli taas järkevää käydä prässäämään.. Voi pyhä yksinkertaisuus... Sami