Pakkasesta tullut hellettä...

Blogin kanssa alkoi tulla olo, että samat asiat vain rullaa päivityksestä toiseen ja koko kirjailu alkoi tuntua pakkopullalta. Niinpä heitettiin blogi syrjään ja keskityttiin koiran kanssa puuhailuun. Ja pitkään taukoa kestikin. Naureskelin edelliselle otsikolle. Eiköhän ne pakkaset todellakin ole hellittäneet... :)

Eve on elänyt melko kiireistä kisaeläimen elämään. Kahteen otteeseen olen käynyt suoristamassa sitä Riinalla ja toisen kerran jälkeen palaute oli: "Nyt se tuntuu jo ihan hyvältä. Ei se nyt mitenkään täydellinen ole, mutta ihan ok..." Eve todella oli oikaisun tarpeessa. Ekalla kerralla kommentti oli ensi kosketuksen jälkeen: "Tässä sitten riittääkin tekemistä..." Näillä mennään SM-kisat ja sen jälkeen korjaillaan vahingot ennen karsintoja.

Even kisaputki on sujunut mainiosti. Nollaprosentti heiluu siellä 60-70 välissä ja välillä tuntui että virheitä saa oikein tekemällä tehdä. Takin napit aukesivat kunnolla ja viime kisat palauttivat sitten maanpinnalle. Tuloksena 3*5, vaikkakin nopeimmilla ajoilla. Nyt on taas aika nöyrtyä ja mennä tekemään radt kunnon asenteella. Ainoa huolen aihe tällä hetkellä on keinu. Se kun tuntuu menevän melko vauhdikkaasti ja on sillä hilkulla, että ottaako vai ei. Niinpä viime reeneissä väännettiin korjaussarjaa. Evehän menee keinun omalla rytmillään. Jos kisoissa on hidas keinu, ei Eve odota alas asti, vaan lähtee pienen pysähdyksen jälkeen. Nyt täytyy sitten hieman itse malttaa rauhoittaa Eve ettei turhaa keinu virhettä tule tärkeissä paikoissa.

Tänään kävin pikaisesti hallilla reenaamassa sekä Even että Nanon kanssa. En tiedä oliko esteet vielä Juhan koulutuksen jäljiltä (oliko se tosiaan sisällä) vai oliko joku tehnyt pitkän reenin muuten, mutta kivan oloinen rata joka tapauksessa oli. Niinpä käytin tilannetta hyväksi ja testasin rataa, alkuun Nanon kanssa ja sen jälkeen Evellä. Molemmat koirat olivat aivan supereita. En muista milloin Eve olisi viimeksi tykittänyt niin kovaa. Puomilla suorastaan lensi, eikä himmanut yhtään ennen kontaktin stoppia! Radalla oli yksi hypyn ohivienti missä en pätkääkään huolinut hypystä. Jatkoin 50cm päästä hyppyä kohti putkea ja niinhän koira seuraa minne sitä ohjaa. Aivan uskomattoman hieno ja suoraviivainen vienti. Tästä Pete on puhunut, mutta joku ei ole oikein uskaltanut uskoa...

Tie kohti SM-kisoja on nyt alustettu. Seuraavat startit on ensi sunnuntaina I-HAH:n kisoissa. Lisäksi käyn vielä Lappeenrannassa ennen Jyväskylää. Ryhmäreenejä on vielä kolmet, mutta viimeiset saattaa jäädä väliin. Niin lähellä tämän kesän ensimmäinen iso koitos...

Sami