Taas on aikaa vierähtänyt sitten viimeisen raapustuksen. Onneksi se ei kuitenkaan johdu reenitauosta vaan ennemminkin ajan puutteesta. On se kumma miten aika ei tunnu riittävän mihinkään. Työt tuntuvat vakavasti häiritsevän harrastusta....
Eve on päässyt reenaamaan terveenä, tosin hieman ylipainoisena, viimeisen kuukauden. Olenkin yrittänyt pitää tiukkaa reeniaikataulua ja käydä hallilla aina kun vain mahdollista. Joululomalla parhaimmillaan käytiinkin 10 kertaa 12 päivässä reenaamassa. Töiden alkaessakin olen päässyt 4-5 kertaan viikossa.
Reenit ovat olleet pääasiassa tekniikka reeniä. Mukavaa vaihtelua teki Niinun reenit sekä ryhmä reenit, joissa pääsi tekemään oikein kunnon rataa. Rataharjoituksissa tulee valitettavan selkeästi näkyviin ratareenin vähyys. Olen itse hyvin passiivinen ohjauksissa, kun olen pyrkinyt antamaan koiralle täyden rauhan suorittaa esteitä itsenäisesti. Sellainen totinen yrittäminen puuttuu. Olen tosi löysä. Nyt tarvittaisiin kisoja, jotta oman asenteen saisi taas kohdilleen..
Tekniikkareeneissä olen keskittynyt puomiin sekä keppeihin. Puomin osalta näyttää muuten oikeinkin hyvältä, mutta se vauhti... Eve on pahasti kadottanut vauhtia esteen suorittamisessa. Se tietää mitä siltä vaaditaan ja tulee kohtuullisesti ylätasanteen, mutta alastulolla se hidastelee pahasti. Etenee kyllä kokoajan kohti markkeria, mutta ei etene täysillä. Oili ja Pete vakuuttelevat, että vauhti tulee varmuuden myötä, mutta miuta hirvittää. Olen päättänyt uskoa että vauhti tulee ja jatkan tekemistä, mutta kyllä miuta hirvittää. Menestyäkseen ei voi antaa 1-2 sekuntia toisille eteen puomilla.
Kepeillä etenin liian nopeasti. Eve alkoi hakea keppejä sisään melko hyvin ja kaikki näytti menevän hyvin, kunnes katselin Peten ja Zipin reenejä. Kepeiltä vaadittiin kun koira kerran osasi. Tästä innostuneena kokeilin samaa, mikä alkuun tuntuikin toimivan. Virheitä kuitenkin alkoi tulla ja lopulta Eve tuli niin epävarmaksi ettei uskaltanut enää edetä kepeillä. Eve ei siis osannut keppejä.
Tätä on nyt sitten yritetty paikata hieman avoimella kujalla ja etupalkalla. Lisäksi olen ottanut ohjurit alkuun, jotta virheitä ei enää tulisi. Tästä onkin ollut todella paljon apua. Tällä hetkellä Eve hakee sisään todella hyvin ohjureiden kanssa ja ajatus on eteenpäin. Nyt vain lisää toistoja, jotta saadaan Even itseluottamus paikattua.
Even reenit on miun vätämien reenien jälkeen. Niinpä reenit ovat olleet oma suunnittelemia, mikä toisaalta on hyvä ja toisaalta haitta. Reenit tulee suunniteltua itseä ajatellen. Tehtyä sellaiset reenit mitä itse haluaisi reenata. Toisaalta rata tulee käytyä niin moneen kertaan läpi, että siihen ei enää tutustu kunnolla. Ei ajattele oman koiran kannalta mikä meille olisi paras tapa. Näin latausta jää itseltä puuttumaan, mikä näkyy myös koiran vireydessä. Viimeksi menin oman ryhmän alussa ja Lotta kommentoi meidän tekemistä. Tällöin sain aivan erilaisen asenteen ja tarkkuuden tekemiseen, kun radalle lähti oikeasti tutustumaan ja ajattelemaan rataa omasta näkökulmasta. Toki suuri kiitos kuuluu Lotalle jolta sai erinomaisia havaintoja ja vinkkejä.
Kisatauko jatkuu ainakin vielä helmikuun. Itselläni alkaisi olla jo kova hinku kisakentille, mutta Eve ei ole vielä valmis. Olen kerrankin jaksanut vääntää huolella ja rauhassa. Nyt ei saa tuhota kaikkea työtä kiireen takia. Niinpä odotellaan vielä vähän...
Sami
P.S. Nyt lupaan yrittää kirjoitella lyhyitä raportteja reeneistä, sillä niistä olisi todella paljon hyötyä itselleni. On nimittäin menty melkoista tunteiden vuoristorataa reenien jälkeen. Milloin ohjurit ovat olleet kauhea kummistus, milloin on mennyt loistavasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti